keskiviikko 4. huhtikuuta 2012

Miks ei uni tuu?


Mikään ei ole kauniimpaa kuin nukkuva lapsi. Tai ainakin mitä harvinaisemmaksi se näky käy, niin sen ihanampaa se on silloin kun sellaisen sattuu bongaamaan jostain.

Reilut 8 kuukautta kestänyt unettomuus (Luna Aurora) vie veronsa. Ei ole jaksanut tehdä juuri muuta kuin odottaa seuraavaa nukkumaanmenoa.


torstai 29. maaliskuuta 2012

Kylpyhuone

Tämä postaus liittyy 4 viikon sisustuskuvahaasteeseen.




Paitsi että en kyllä tasan kuvaa meidän kylpyhuonetta vaan saunan. Varsinainen kylppäri, suihkutila siis, on niin mahdottoman epäkuvauksellinen kohde, että siellä ei ole mitään nähtävää. 




Saunan muuri on sen 60-vuotisen olemassaolonsa aikana ottanut "vähän" väriä pintaansa. Kai tuo on ihan harmaata betonia joskus ollut, mutta nykyisellään mustunut aika kivasti. Kuvassa seinä on paljon luonnollista vaaleampi, salamavalo vääristää ja koska kuvasin Rääkyjä kainalossa niin en jaksanut alkaa säätämään saadakseni autenttisen värisävyn.
Joku kiihkomielinen remonttireiska pitäisi tuota varmasti kauhistuttavana ja ensitilassa korjattavana kohteena, mutta minä tykkään siitä juuri tuollaisena.



 Onneksi mustat saunat olivat tulossa muotiin silloin kolme vuotta sitten kun me tätä saunaa rempattiin. Muuten en olisi saanut tuota mustaa tököttiä seiniin ja olisi pitänyt polttaa kiuasta luukut kiinni että olisi saanut seinät mustattua. Saunan remontista vastaava isäni tosin yritti viimeiseen asti vastustaa mustia seiniä, koska se olisi kuulemma synkkä ja ikävä. Höpö höpö. Musta ei ole koskaan synkkä ja ikävä väri, tai ainakaan ikävä. Synkistelyssä ei ole mitään vikaa.

Sain tahtoni läpi (tietysti sain kun itse maalasin) isäni vastustuksesta huolimatta ja kauniin mustan saunan.




Jotain mustavalkoista

Tämä postaus liittyy 4 viikon sisustuskuvahaasteeseen.

Ikean raitakangas taipuu vaikka mihin.

Sohvanpäällinen


Ikkunaverho


Vauvan peitto


Kalkkarogekko (helistimen niellyt. Se kolisee ravistaessa, siitä nimi)


Keittiöjakkara


No okei, jakkara ei ole kankaasta, mutta samaisen kankaan inspiroimana maalattu. 


Kangasta on vielä jäljellä ehkä metrin verran, eli jotain pientä siitä vielä joskus valmistuu.

tiistai 27. maaliskuuta 2012

Mutanttiporkkanat ja siipiveikko

Kauniita persoonallisia porkkanoita. Ei ruoanlaittoa voi ottaa vakavasti kun tekee tämmösistä. Jos sitä nyt muutenkaan tarvii niin vakavasti ottaa.


Välillä tuntuu että pitää suorastaan lentää paikasta toiseen, kun pyörittää kuuden ihmisen arkea. Mieheni otti kuvan tänään kun laitoin ruokaa. On mulla näköjään ne siivet. Itse en vain ole huomannut.


maanantai 26. maaliskuuta 2012

sunnuntai 25. maaliskuuta 2012

Puhtaat mustavalkeat lakanat

Repäisin oikein kunnolla ja laitoin sänkyyn kirjavat lakanat! Viimeiset pari vuotta aluslakana ja tyynyt on olleet mustia ja peitot valkoiset. Kaikenlainen koukero petivaatteissa ärsyttää. Löysin kirpparilta kaksi pussilakanaa ja tyynyliinaa yhteensä 4 eurolla ja nehän lähti mukaan. Tarkoitus oli laittaa nuo lastenhuoneen sänkyihin, mutta hetken mielijohteesta vaihdoin ne omiin peittoihin. Luultavasti nuo silti päätyy vielä lasten käyttöön seuraavan pesun jälkeen. Ei nyt ihan kaikessa voi olla radikaali.

Hyvin niissä kyllä nukkui.


lauantai 24. maaliskuuta 2012

Astia

Tämä postaus liittyy 4 viikon sisustuskuvahaasteeseen.




Ehdottomasti tyylikkäin astia joka tästä torpasta löytyy! (eihän se kerro mitään muun astiaston laadusta, jos hienointa ikinä on muovinen nokkamuki?)


Ei välttämättä tarvitse huomioida tuota maissunaksuklähmää mukin kyljessä. Meillä nähkääs myös tällaiset arvokkaat designesineet ovat käyttötavaraa, joita ei niin vaan napatakaan tiskiin jonkun niinkin irrelevantin asian kuin blogivalokuvan vuoksi.


Ja näin sitä käytetään:




Ilmeellä!

Lempiväri

Tämä postaus liittyy 4 viikon sisustuskuvahaasteeseen.




Ensimmäisen viikon toiseen kuvaan nappasin lempivärini.



Musta ja hopea. Varsinkin musta. Sitä löytyy joka huoneesta. Jos saisin itse päättää, niin sisustaisin vielä enemmän mustalla.

torstai 22. maaliskuuta 2012

Viimeisin sisustushankinta

Bongasin hauskan 4 viikon sisustuskuvahaasteen IMAGE black and white -blogista. Pitäähän tähän lähteä mukaan.  




Aloitan vähän tylsästi, viimeisin sisustushankinta (ja sitä edellinen ja sitä edellinen jne.) liittyy meneillään olevaan keittiöremonttiin. Viimeisin remonttiin liittymätön hankinta onkin esitelty jo täällä, eli noi KillBillit seinälle. 



Seinälaattoja Kärkkäiseltä ja pöytätaso Ikeasta. Lisäksi laastia, kittiä, vetimiä, laatikostomekanismeja, maalia, ruuveja...

Yritän saada kuvan joka päivälle. Menee vähän tylsäksi jos kaikki kuvat on samassa postauksessa.

sunnuntai 18. maaliskuuta 2012

Tuli pyrstön alla

Pian täällä on pottailu taas ajankohtaista. Olen etsinyt kaupoista jo pitkään mustaa pottaa, mutta ei ole löytynyt. Käsittämätöntä! Siis ei yhtään mustaa pottaa ole tullut vastaan! Älytöntä... Eikä minun kullannuppuni nyt voi tietenkään ihan mihin tahansa paskakippoon sievää peppuaan asetella.

Onneksi kirpparilta löytyi eurolla sininen siisti potta joka pääsi heti spraymaalikäsittelyyn. Vielä lieskat kylkiin ja kyllä nyt kelpaa pikkuisen iskeä ahterinsa tähän. 


Ei jää kuivaksi oppiminen ainakaan välineistä kiinni.

perjantai 16. maaliskuuta 2012

Tyhjä seinä




Vaaleansininen on poissa. Kolme vuotta yritin tottua siihen, mutta ei onnistunut. Silmiä särki joka päivä kun katsoin keittiön seiniä pidempään kuin sekunnin. Nyt seinä on hiottu, tasoitettu ja maalattu. Kaikki entinen sekalainen seinälle päätynyt "koristus" on nostettu pois ja seinä on saanut huutaa tyhjyyttään joitakin päiviä ja odottaa.

Tyhjä tila (edes seinällä, lattialla ei ole koskaan) on hetken aikaa hienoa. Sellainen valheellinen "voi kun meillä on siistiä ja puhdasta" -illuusio. Uutta maalia jaksoi ihastella pari viikkoa, mutta sitten autio pinta alkoi jo ahdistaa ja näyttää ankealta.






Nyt on parempi. Tai mitä tässä suotta vähättelemään, se on ihan helvetin upea! 
Julisteet Makuunista, kehykset kirpparilta. Tuohon kellon alle pitää vielä laittaa jotain niin sitten on hyvä. 

Ihan hemmetin vaikeaa muuten ottaa kuvia tuollaisesta pinnasta josta heijastuu kaikki. Valot pois ja verhot kiinni ja kameran kanssa pitää olla sen verran sivussa ettei salamavalo loista taulusta.

tiistai 13. maaliskuuta 2012

Melkein identtiset

Pikkuakka sai joululahjaksi nuken. Kiva nukke onkin, sitä saa repiä tukasta, purra ja väännellä jalkoja, eikä se laita yhtään vastaan, toisin kuin muut leikkikaverit. Sillä vaan oli ihan kamalat vaatteet päällä. Pikkiriikin onneksi äitinsä on suorastaan nero ompelukoneen kanssa (hah!) joten ei ole homma eikä mikään ommella uusia siedettävämpiä vaatteita pienellä ystävälle.


Tämmönen mekko nukella oli alunperin...

...ja tällainen siitä uudesta tuli.

Nuken mekkoon meni hihat kahdesta vanhasta t-paidasta ja yksi sukanvarsi,


Kun sain nukelle vaatteet tehtyä, niin päätin taas kerran etten ompele enää ikinä. Mutta sitten alkoi tehdä mieli saada vauvalle samanlainen mekko kuin tolla nukella, niin olihan se taas pakko kaivaa se helvetinkone esille ja ommella (ja kiroilla) vähän lisää.

Pikkuinen uudessa mekossaan.

Mekko takaa.

 Herttaiset nukkeleikit menossa.

sunnuntai 11. maaliskuuta 2012

Peilikaappi kierrätysmateriaaleista

Asun perheeni kanssa isovanhempieni vanhassa talossa, jonka vaarini on rakentanut noin 60 vuotta sitten. Muutimme tänne reilut kolme vuotta sitten kun isovanhemmistani aika jätti ja talo jäi tyhjäksi. Vaikka tämä talo onkin vanha mummolani, tämä ei silti ole alkuperäiskuntoinen 50-luvun mööpeleillä sisustettu ihastuttava aikansa tuote, vaan tänne on aikojen saatossa kertynyt kaikkea "ei-ihan-hirveän-nättiä" roinaa, joista yritetään vähitellen päästä eroon. Niitä 50-lukulaisia esineitä ei juuri löydy, muuten laittaisin johonkin kotimuseota pitävien foorumille ilmoituksen "saa hakea" ja katsoisin kun perinnehipit harrastaa vapaapainia jonka voittajaa saa viedä palan kaapinovea tai kuperan ruuvin mukanaan. Jos siitä huvista jäisi jotain jäljelle, niin loput myisin ylihintaan mummolaromantiikkaa ihannoiville romunkerääjille.

Yksi esimerkki sietämättömän kamalasta tavarasta on vessan lavuraarin yläpuolella pönöttänyt valkoista muovia oleva peilikaappi. Sen lisäksi, että hökötys oli armottoman ruma, se oli myös kestämättömän epäkäytännöllinen. Peili vessassa on ihan käyttökelpoinen kapistus, mutta ko. kaapin hyllyt olivat niin pienet lokerot, ettei niihin saanut sullottua mitään huulirasvaa isompaa tavaraa. Kuvaa tästä ihanuudesta ei ole, mutta jokainen varmaan tietää millainen on muovinen peilikaappi. Moni niistä kaiketi pitääkin, koska niitä löytyy yllättävän monesta kodista. Yhtenä päivänä kyllästyin ja kiskaisin sen muovirotiskon alas seinältä ja päätin rakentaa uuden. (Idea lähti vähän käsistä ja rakentamisen sijasta maalasinkin esin vessan seinät mustalla, koska olin kyllästynyt ällöttävään vauvansiniseen jolla täällä on maalattu lähes kaikki seinäpinnat, mutta se on jo ihan toinen tarina).

Kun täällä tontilla on asuttu ties kuinka hiton kauan ja kovinkaan paljon ei ole heitetty pois, niin luovalle askartelijalle täältä löytyy vaikka mitä. Vaikka en olekaan mikään romuromantikko (huonosti maalattu ei muuten ole sama asia kuin "patinoituneen näköiseksi käsitelty" vaan ihan pelkästään huonosti maalattu) niin periaatteesta vastustan uuden ostamista, jos se ei ole jostain syystä aivan välttämätöntä. Valmiina käsissäni mulla oli pari palaa kaikkien rakastamaa kasarityylistä palapeiliä ja puolivalmis ajatus hyödyntää vanhaa ikkunankarmia.  Lähdin siis kaivelemaan mitä kaikkea jännää vanhan ladon sisuksista löytyy. Puutavaraa siellä on käsittämättömän paljon ja siksi tähänkin projektiin piti hankkia uutena ainoastaan muutama ruuvi ja peilien kiinnitykseen tarkoitettua teippiä. Kaikki muu löytyi mummin ja vaarin varastoista tai omista askartelutarvikkeistani.

Vaihekuvia ei löydy, koska en rakennellessani uskonut koskaan esittelevani tätä luomusta kenellekään.


 Kaapin ovi on siis vanha ikkunankarmi, johon naulasin taustaksi palan kovalevyä. Se on maalattu ihan jollain askartelumaalilla mitä sattui olemaan kotona valmiina. Siihen sitten peiliteipillä (käsittämätöntä! on olemassa tuote, jonka ainoa käyttötarkoitus on palapeilien kiinnittäminen seinään!) nuo peilit kiinni. Tuo kovalevy on ennen tätä toimittanut eduskuntavaaleissa Piraattipuolueen vaalijulisteiden taustalevyn virkaa. Saranat nyhdin irti jostakin luukusta jonka löysin irrallisena lojumasta. Kiinnitysmekanismi ei tässä näy, mutta kaapin sivussa on viehättävästi ruostunut haka jonka nyppäsin vanhan kanalan seinästä.


Oven sisäpuolen päällystin rautakapasta haetusta tapettimallikirjasta löytyneellä tapetilla. Kovalevy oli liian ohutta, että siihen voisi ruuvata mitään kiinni, joten kiinnitin siihen pienen listanpätkän johon sain ruuvattua siivouskomeron seinästä poistetut, siellä tarpeettomat koukut.


Kaapin runko on kasattu tontilta löytyneistä jämälaudoista, kaikki sopivasti eri paksuisia. Taustalevy on vaneria, jonka päällystin myöskin tapetin paloilla. Koko komeus on maalattu kivipinnoille tarkoitetulla maalilla, kun muuta valkoista ei kotona ollut ja piti saada heti valmista. Tuo on oikeastaan aika kiva maali, se tekee sellaisen kalkitun näköisen pinnan.
Kaapin pohjaan ruuvasin vielä koukut joihin saa ripustettua hampaiden pesussa käytettävät mukit.

Käytössä kaappi on osoittautunut rumaa edeltäjäänsä mahdottoman paljon käytännöllisemmäksi ja istuu tyylillisesti mustaan vessaamme täydellisemmin kuin yhdenkään valmistajan tarjoamat ratkaisut.

maanantai 5. maaliskuuta 2012

Ovikoriste

Tämän joulukranssin tein joskus ala-asteella. Siinä oli sinistä ja kultaista nauhaa ja kultaisia tähtiä. Sen jälkeen se on muuttanut muotoaan monen monta kertaa. Vuosi sitten jouluna tein sille jotain, mutta en nyt muista mitä. Kesällä siinä oli vihreitä lehtiä, kukkasia ja hämähäkinseitti. Jouluksi kiepautin ympärille punaista nauhaa ja pieniä tonttuja. Nyt oli jo ehkä aika luopua lopuistakin joulukoristeista joten tontut saivat kyytiä ja piti keksiä jotain muuta.

Tässä kranssi on vielä ihan alastomana.



Vähän maalia pintaan.

Ja lopuksi ympärille mustaa nauhaa ja kuusenkoriste.
Sit vaan paiskataan se ulko-oveen roikkumaan.

sunnuntai 4. maaliskuuta 2012

Avaus

Yleisön pyynnöstä (painostuksesta) alan työntämään innovatiivisia luomuksiani muidenkin nähtäville. Tästä kaikesta saatte syyttää Sannaa, joten postia siihen suuntaan jos alkaa ärsyttämään kun olen tullut pilaamaan teidän internettiä.

Sisustan melko punkshui-henkisesti, se tosin on aika hankalaa kun samaa taloutta asuu minimalismia ihannoiva nörtti. Parhaimmat ideat jää siksi yleensä toteuttamatta.
Koska en kuitenkaan osaa pysyä ennalta määriteltyjen raamien sisällä, niin laittelen tänne sisustusjuttujen lisäksi kaikkea muutakin.  Enkä edes "harrasta sisustamista" joten sisustusblogina tää jäis aika vaisuksi viritelmäksi. Vihaan ompelua, mutta ompelen silti aina silloin tällöin, kun ei mistään saa valmiina sellasia juttuja joista tykkään. Tää maailma on vähän vino.

Tykkään myös leipoa. Tai hitot, enkä tykkää, mutta tykkään syödä ja siksi on pakko leipoa usein joskus. Kaupan leivonnaisissa kun on usein munia ja muuta inhaa mitä ei normaali ihminen syö.


Kaikkea huippusiistiä siis tulossa!